Joulukuussa pääsen kokemaan nuo kaikki. Varattiin ystävän kanssa 5pv:n matka islantiin! En tiedä kuinka kykenen odottamaan sinne asti :D Kummallakaan ei ole erityistä kokemusta kyseisestä maasta, mutta yhteistuumin päätettiin sivuuttaa kaikki tyypilliset ulkomaat (kanariat, turkki, espanja jne) ja hakea vähän erilaisempaa reissua.  Molemmat olemme aikasta täpinöissämme :D

Reissulla todennäköisesti kierrämme geysereillä, kuumilla lähteillä, ehkä jotain vesiputouksia ja katotaan nyt mitä kaikkea jännää löydetään. Lähinnä odotan näkeväni huikeita maisemia, joita sitten yritän ikuistaa kameralla. Ja tietenkin sitä erilaista kulttuuria.

Varaamamme hotelli on lisäksi aikamoinen luksus-hotelli, mikäli kuviin, esittelyihin ja arvosteluihin on uskominen.  On tempura-vuoteet, plasma tv, ilmainen netti jne ja hotelli ei kuitenkaan ole tarkoitus kuin nukkua, että sinänsä vähän turhaa, mutta kun hinnoissa ei ollut juurikaan eroa niin miksei sitten ottaisi kunnon huonetta?

Tomun astman kanssa haetaan tasapainoa lääkityksen kanssa. Kotioloissa on mennyt nyt aikasta hyvin sen puolesta, en tiedä sitten oliko sattumaa vai mitä, mutta kun käytiin vanhempien luona niin Tomu sai pari kohtausta.  Tovon mukaan oli sattumaa, koska kissat täytyy viedä sinne hoitoon loppukuusta ja tietenkin sitten joulukuusa.  Onneksi isä tuntuu jo hyvin tietävän  mitä tehdä kohtauksen tullessa (osaa se isä vaan välillä yllättää, julkisesti kun isästä kissat on vaan kissoja ;) ), mutta toivon mukaan ei joudu kovin monesti oikeesti kohtausta hoitamaan.

Vähän on myös ollut ilmeisesti karvpallojen aiheuttaman ummetuksen kanssa ongelmia, mutta nyt näyttäisi parafiini-öljyn myötä tilanne taas parantuneen. Ruokakin on pysynyt jo sisällä. Huomenna on kyllä edessä kissan pesu, koska Tomun turkki on aikasta säälittävän näköinen parafiiniöljy-kuorutuksella. Ihanaa oli myös herätä ja huomata tyynynsä vierellä pari kuivaa ulostetta, mutta ei auta kuin olla iloinen, että uloste kuitenkin tulee ulos. Voin vaan kuvitella kuinka kaikki ei-lemmikkejä omistavat yököttelevät nyt, mutta ummetuksesta kärsivän lemmikin nähneet pystyvät helposti samaistua tyytyväiseen tuntemukseen. 

Todennäköisesti tulen myös leikkauttamaan Tomun kunhan kunto on taas normaali. Mielenkiinnolla toki sitten odotan tapahtuuko mitään poikien välillä tai alkaako Savu sitten merkkaamaan.  Ehkä vain kuvittelen, mutta aivan kuin jotain muutoksia olisi tapahtunut nyt poikien välillä, kun Tomu ei ole ollut täydessä terässä.  Ei nyt mitään negatiivista, kuten tappelua tai murinaa, mutta... En osaa selittää tai sanoa mitään esimerkkiä, se on lähinnä yleisvaikutelma mikä tulee kun näitten kissojen kanssa elelee.