Perjantai puolenpäivän aikaan heitin hyvästit nissanille. Olin lähtenyt aamulla normaalisti töihin, mutta noin kilometri töihin lähdön jälkeen autosta katosi vauhti. Kaasun painaminen ei saanut aikaan kuin vastalauseen moottorista. Onneksti tien varrella oli useita kerrostaloja ja autossa riitti vauhtia niin paljon, että sain auton yhteen niistä. Toki se sitten loppui nin kivasti, että autoni jäi keskelle sitä pihaa.

Useiden voimasanojen saattelema soittelin töihin, isälle ja työkaverille, että saisin tuuraajan itselleni sillä aikaan, kun yritän saada autoni jonnekin. Heti oli kyllä selvää, että tuota autoa ei enää korjauteta. Varsinkaan kun oli joka tapauksessa menossa seuraavana päivänä katselemaan uutta autoa. Kaverin kanssa naureskeltiinkin, että olikan autoni kenties joku ajatustenlukija ja päätti sanoa oman mielipiteensä "hänen" vaihtamiseensa :D

No kävelin siitä kotiin (ja hyi hemmetti kun tuli kylmä! Toppavaatteet olisi olleet kyllä ehdottomat  tuollekin matkalle.) ja etsiskelin paikallisen romuttamon puhelinnumeron.  Puolenpäivän aikaan luvattiin saapua auto hakemaan. No noin tunnin myöhässä sieltä sitten lopulta saatiin ja sain ikävästi todeta, että paikallaan oleva auto ei kyllä juurikaan lämpene vaikka onkin päällä. Nimet paperiin ja sain jopa kunniakirjan, koska olin tehnyt ympäristöteon luovuttamalla auton tuolle romuttamolle :D

Sinänsä oli hassua, ettei mitään papereita tarvinnut eikä edes henkilöllisyyttäni tarkistettu. Periaatteessa tuota autoa olisi voinut olla kuka vaan luovuttamassa. Se kynä jolla allekirjoitin ei myöskään toiminut kunnolla, joten allekirjoituksestaan ei oikein tahtonut tulla mitään. Eihän siinä mitään tässä tapauksessa, kun minä auton omistaja sen luovutin, mutta kuvittelisi, että sitä pitäisi nyt vähän tarkempi olla ennen kuin lähtee viemään autoa romutettavaksi.

Ilalla selattiin ahkeraan autoliikkeiden sivuja ja pari ehdokasta löytyikin. Ensimmäistä ehdokasta käytiin katsomassa ja sehän tarttui heti mukaan. Turhaa se olisi ollut asiaa viivästyttää, kun toinen ehdokas olisi ollut hyvin samanlainen. Muutenkin oltiin  hyvään aikaa liikenteessä sillä sen autokaupan myyjä oli juuri tuomassa korotettua hintalappua autoon (korotusta olisi tullut 700€), mutta koska ehdittiin pyytää autoa koeajolle ennen sitä saatiin auto myös sillä hinnalla mikä siinä nyt oli.

Nyt saakin sitten hieman totutella uuteen autoon, mutta on se kiva :) Ilmastointikin löytyy niin ei tartte enää kesäisin hikoilla kuumassa autossa.

Toisiin aiheisiin: ostin M&M muuttomyynnistä tuon furminaattorin ja on se kyllä hintansa arvoinen. Tomusta ja Savusta ei kyllä karvaa lähde, mutta Milasta ja Serasta... Sitä sitten lähtee. Sinänsä jännä, kun Tomu syö kuitenkin samaa ruokaa kuin nuo neiditkin, mutta täytyy ilmeisesti lisätä neideille rasvahappoja ruokaan. Ideaali tilanne olisi harjata noita ulkona, jossa tuuli veisi kaikki irtokarvat, mutta on vähän liian kylmä siihen vielä niin ei auta kuin tyytyä yrittämään pyydystää niitä kaikkia sisältä.

Tomu ja Savu söpöilee <3