Eilinen näyttelypäivä ei alkanut toivontunkaltaisesti. Olin pessyt Tomun torstaina, mutta eilen aamulla huomasin, että Tomun hännän tyvi oli jo alkanut rasvoittumaan uudestaan. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin ruveta pikaisesti pesemään Tomun häntää uudestaan ja sitten pika föönäystä kehiin. Tomu luonnollisesti ei ilahtunut, kun joutui uudestaan hanan alle, mutta reippaana poikana kesti sen vähäisellä rimpuilulla.

No siinä sitten tehtiin eväitä ja käytiin pari kertaa läpi tavarat, että joo on ilmoittaumislappu, verhot, hiekkaa, kampa jne Että kaikki tarpeellinen on mukana ja lastattiin tavarat autoon ja lähdettiin sitten kohti näyttelypaikkaa. Siellä tavattiin sovitusti tädin kanssa ja oltiin hyvissä ajoissa paikalla. Jonoa ei ollut juurikaan eläinlääkärinpöydälle. Täti siinä sitten vielä kyseli, että onhan hänellä kaiki tarpeellinen, kun on ilmoittautumislappu ja rekkarit... Tässä vaiheessa tajusin kauhuissani, että ne Tomun rekkarit on kotona! Luojan kiitos näyttelyt oli samalla paikkakunnalla niin eihän siinä muuta kuin takas autolle juosten. Kaaduinkin hienossa sivuluisussa siinä auton luona ja niin nopsasti asunnolle takaisin kun vain ehtii ja sitten vauhdilla takaisin näyttelypaikalle. Puolisen tuntia siinä hakureissulla meni vaikka kuinka yritti nopea olla. Tämän reissun takia sitä sitten saatiikin jonottaa n.45min ennen kuin päästiin lääkärinpöydälle ja siitä sitten omaa häkkiämme etsimään.

Tomulla oli tällä kertaa keväisen keltaiset verhot käytössä. Tomun naapurissa oli muuten 5kk ikäinen cremetabby birma, jota kutsuttiin myös Tomuksi/Tompaksi :D Tämä pikku-Tomu oli aikamoinen riiviö. Ei millään malttanut olla paikallaan vaan yritti joka raosta tunkea tassua ja naamaa. Välillä pikku-Tomun tassut heiluivat myös ison-Tomun puolella. Tomu vaan ihmetellen tuijotteli hänen häkissään olevaa tassua :D Kuinkahan monta muuta cremetabby Tomua onkaan olemassa? ;)

Omaa vuoroa odottamassa

Tuomarin pöydällä oli käyttäytyi kyllä erittäin hienosti. Erityisesti yllätyin kuinka nätisti Tomu antoi tuomarin kannella ja nostella. Ei ollut minkäänlaista rimpuilua nähtävissä. Tälllä kertaa meillä oli Michael Edström arvostelemassa ja pidin kyllä tuomarin tavasta selittää samalla, kun hän kävin Tomua lävitse. Periaatteessa sen mitä sanoi ääneen löytyi myös papereista, vähän tiiviimmässä muodossa vaan. Tomun etujalan sukkia hän kyllä katseli kauan ja sitten hän nappas Tomun kainaloon ja lähti toisen tuomarin luo. Itse jäin vähän hölmönä siihen seisomaan, kun en tiennyt pitääkö lähteä perään vai ei, mutta ilmeisesti ei. Siellä ne sitten yhdessä Tomua pyörittelivät ja etutassuja syynäsivät, itse vähän jännitin mitä Tomua tuosta tuumaa, kun onkin kaksi vierasta miestä käsittelemässä, mutta nätisti Tomu edelleen oli. Lopulta tuomari palasi ja selitti, että tässä luokassa näin matalista sukista ei ole haittaa, kun tyyppi on kunnossa, mutta että ylemmissä luokissa niistä on. 

Tutkittavana

Tomu ja Michael Edström

(C) M. Virkkala

No päivä päättyi kuitenkin toivottuun tulokseen eli saimme toisen sertimme :) Seuraavaksi suuntaammekin tampereelle, jossa ollaan paiklla 15. päivä huhtikuuta normaalissa näyttelyssä ja 16. päivä birmojen erikoisnäyttelyssä.