Mikä lie Tomun ruokahalu vei, vei myös mennessään maailman suloisimman kissan. Eilen illalla Tomun voimat taistella vastaan loppuivat eikä jäljellä jäänyt enää kuin se omistajan raskain velvollisuus. Aamuyöstä klinikan radiosta soinut Ressun kappale "Älä mee" kuvasi hyvin sen hetkisiä tunteitani. Voi mitä olisinkaan antanut ja antaisin nyt jos saisi pojan takaisin :( Aivan liian pian eron aika koitti, mutta ilmeisesti Tomua tarvittiin jossain muualla. Ainakaan pojan ei ole enää huono olla eikä kukaan kiusaa ruiskujen ja neulojen kanssa :)

Kiitos Tomu rakas näistä lyhkäsistä, mutta sitäkin tärkeimmistä vuosista. Olet aina sydämessäni <3

" Mä päästän sut pois. Mä annan sut pois, vaikka sattuu"